Joulun odotusta

Hei!

Nyt ollaan jälleen siinä kaikkein tylyimmässä vuodenajassa, ainakin jos minulta kysytään. Marraskuu on kuukautena niin synkkä ja tylsä kuukausi, että ihan masentaa jo pelkkä ajatuskin. Oikeastaan ihan vasta loppuvaiheessa marraskuuta mieli yleensä piristyy, siinä vaiheessa kun joulukuu jo kolkuttelee ovella ja voi alkaa laittelemaan joulukoristeita pikkuhiljaa paikalleen. Ensimmäisten piparien ja torttujen tuoksu valtaa kodin ja joululaulut raikaa.

Voin kertoa, että olen jonkin sortin joulu-fani. En mitenkään erityisen yliampuvaan tyyliin, mutta tykkään laittaa kodin sieväksi ja jouluiseksi, tykkään leipoa joululeivonnaisia ja kokkailla jouluruokia, kuunnella joululauluja ja kierrellä kaupoissa haistelemassa muidenkin ihmisten joulufiilistä. Lahjojen ostaminen ja laittaminen ei ole se joulun tärkein asia, ainakaan tässä vaiheessa enään...saattoi ehkä joskus pienenä olla :D. Tärkeintä on se perheen yhdessäolo, ja varsinkin nyt kun on tuo oma pikkuinen poika tuossa jaloissa pyörimässä tuo se jouluun sen aivan oman säväyksen ja tunteen...onhan joulu perheen yhteinen juhla :).

Tämä joulu on muutenkin aivan erityinen joulu, se on nimittäin meidän ensimmäinen joulumme tässä uudessa kodissamme. Pikkuhiljaa pääsemme luomaan niitä meidän perheen yhteisiä joulutraditioita. Itse tykkäsin pienenä, kun meillä oli aina ne tietyt jutut mitä aina jouluun kuului, ja haluan että myös Leeville ja mahdollisille tuleville lapsille jää samanlainen mukava ja lämmin muisto perhejouluistamme joita on mukava muistella sitten aikuisena :)

Erityisesti toivon valkoista joulua, jo lokakuun alussa satanut ensilumi on nyt sulanut pois joten uusia lumia toivotaan kovasti lisää...ettei vain tulisi synkkä joulu, noin kelien osalta. Asumme kyllä täällä sen verran pohjoisessa, et luotto siihen valkoiseen jouluun on kuitenkin suuri :)

Tepa